Työryhmät/Working groups

4.9.2010 klo 14:45-16:45 Vanha ylioppilastalo/ Uusi ylioppilastalo

1. Kestävä kehitys, vihreä talous vai degrowth?

Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliitto, Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSiO

MUSIIKKISALI, Vanha ylioppilastalo, 2. krs

Työryhmässä puretaan käsitteitä kestävä kehitys ja vihreä talous. Niitä peilataan talouslaskusta käytävään keskusteluun. Kestävä kehitys koetaan monissa piireissä kuluneena terminä. Se jatkaa kuitenkin eloaan YK-järjestelmässä, jossa valmistellaan uutta kestävän kehityksen huippukokousta vuodelle 2012. Kestävän kehityksen tavoitteena oli ja on globaalitalouden vallankumous, mutta se on sortunut ekologisen modernisaation hetteikköön ja YK:n loputtomiin komiteoihin.

Vihreä talous ja Green New Deal nousivat muotikäsitteiksi viimeistään syksyllä 2008, kun valtiot alkoivat pumpata elvytysrahaa talouteen. Silloin heräsi ajatus siitä, että elvytyksen yhteydessä on mahdollista ohjata talouden rakenteita ekologisesti kestävämpään suuntaan ja luoda samalla ”vihreitä työpaikkoja”. Vihreä talous on myös yksi YK:n vuoden 2012 kestävän kehityksen huippukokouksen pääteemoista.

Työpajassa keskustellaan kahden alustuksen pohjalta siitä, miten degrowth-keskustelua voitaisiin sisällyttää kestävän kehityksen prosessiin ja talouden viherryttämiseen. Ovatko kaikkien termien sisällä samat tavoitteet vai onko niissä periaatteellisia eroja? Onko kestävään kehitykseen ja vihreään talouteen sisäänrakennettuna talouden kasvu? Voidaanko globaalin ylätason rakenteet saada tukemaan degrowth-taloutta, vai ovatko ne peruuttamattomassa ristiriidassa kohtuutalouden kanssa?

Ohjelma:

– Jouni Nissinen, SLL: Mahtuuko kestävä kehitys degrowth-maailmaan?

– Mikko Airto, ViSiO: Green New Deal ja vihreä talous

– Ohjattu pienryhmätyöskentely

– Loppukeskustelu

2. Yritysten tulevaisuusskenaariot degrowth-taloudessa

Järjestäjä: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Organisaatiot- ja johtaminen & vastuullisen liiketoiminnan CESR-tutkimusryhmä

AURORA, Uusi ylioppilastalo, 3. krs

Degrowth-keskustelussa yritysten roolia usein marginalisoidaan. Yritystoimintaan perustuvaa markkinataloutta pidetään voitontavoittelun koneistona, ja yritystoiminta itsessään nähdään sopimattomaksi degrowth-yhteiskuntaan. Kaikki yritystoiminta ei kuitenkaan ole degrowth-skenaarioon sopimatonta. Esimerkiksi keskustelu yhteiskunnallisista yrityksistä on rantautunut myös Suomeen. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä näille yhteiskunnallisia tehtäviä toteuttaville yrityksille, joiden keskeinen tarkoitus ei ole voitontavoittelu, ladataan merkittäviä odotuksia hyvinvoinnin tuottajina.

Tässä työryhmässä pohditaan yritysten tulevaisuusskenaarioita degrowth-taloudessa. Lähtökohdaksi keskusteluun otetaan degrowth-skenaarion toteutuminen; keskustelua ei siis käydä siitä, tuleeko degrowth vai ei, vaan oletetaan, että degrowth tulee. Työryhmässä paneudutaan keskusteluun avoimen dialogin keinoin.

Keskustelun nopeaa avaamista varten keskustelun osallistujat lähettävät muille etukäteen tiedot omasta taustastaan sekä ennakkoajatukset skenaarioista. Työryhmään mahtuu mukaan 20 henkilöä (n. 10 yritysedustajaa, n. 10 muuta osallistujaa), jotka valitaan ilmoittautumisjärjestyksen mukaan. Ilmoittautuminen työryhmään on päättynyt.

Tulemme pyytämään työryhmään valittuja osallistujia toimittamaan järjestäjille n. ½ – 2 sivun mittaisen tekstin sisältäen kuvauksen omasta taustasta ja pohdintaa degrowth-tulevaisuusskenaarioista. Degrowth-skenaarion lähtökohdat yritystoiminnalle:

– Tuotanto ja kulutus vähenevät globaalisti nykyisestä

– Liiketoiminnan päämääränä ei ole lisämyynnin tavoittelu, voitonmaksimointi tai osakkeenomistajien varallisuuden kasvattaminen

Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset – uuden talouden edelläkävijöitä?, Julkaistu 12.3.2010.

Isaacs , W (1999), Dialogue: The art of thinking together, Broadway business.

3. Liberation from fossil capitalism – towards an eco-sufficient, just and democratic society

Organisers: the Left Forum and Friends of the Earth Finland.

MANNERHEIMSALI, Uusi ylioppilastalo, 5th floor

Multiple crisis caused by the present world system are becoming more and more 
acute and there is an urgent need for a transformation to a sustainable, 
resilient and just society. The acute crisis at hand include environmental 
destabilisation (e.g. climate change, biodiversity loss, toxification), economic 
crisis (e.g. hunger, growing inequality, systemic instability) and natural resource 
depletion (e.g. peak oil, ecosystems degradation). In a systemic transformation, it is vital to 
understand the role of fossil energy in the modern capitalist world. 

It has become clear that minor fixes are not enough. There is a need for deep 
structural changes that would democratise power relations, liberate society 
from growth imperative and create more equal relations among humans and 
between humans and other species. Key words for such alternative future 
include resilience, radical democracy, sustainability, class struggle, 
feminism, ecology, and degrowth.

The speakers include:

– Emma Kari, Member of the Helsinki City Council

– Timothy DiMuzio, University of Helsinki

– Anita Kelles, co-chair of Attac Finland

The session will be moderated by Marko Ulvila.

4. Pakkoyrittäjyydestä sosiaaliseen ekotalouteen

Järjestäjä: Vasemmistonaisten VALTIKKA

HALLINTOHUONE, Vanha ylioppilastalo, 2. krs

Interaktiiviseen työpajaan kutsutaan osallisujiksi naisyrittäjiä sekä työelämässä muutoin uhkia sekä mahdollisuuksia näkeviä kansalaisia, jotka ovat valmiita toimimaan toisenlaisen talousmallin luomisen hyväksi sekä vaihtamaan ajatuksia nykyisen “uusliberalistisen” kovien arvojen kilpailuyhteiskunnan kriisistä ja muutostarpeesta.

Vasemmistofoorumi ja vaihtoehtoiset kirjankustantajat ovat julkaisseet erilaisia perinteistä vasemmistopolitiikkaa uudelleenarvioivia raportteja ja teorioita. Perinteisen politiikan vaihtoehdoksi esitetään vertais-, lahja-, huolenpito- tai ekotaloutta. Mikään niistä ei kuitenkaan keskity naisten talousteorioihin ja visioihin, jotka kuitenkin ovat äärimmäisen tärkeitä aikana, jota kuvaa eri kriisien myötä nimenomaan köyhyyden naisistuminen ja vallan miehistyminen. Naiset ovat nykykriisien ensisijainen maksajaryhmä, vaikka he ovat vähiten vaikuttaneet kriisien syntymiseen. On siis aika kuunnella, miten naisvisionäärit muuttaisivat järjestelmän, joka ei ole toiminut kaikkien hyväksi sen paremmin kommunismin kuin kapitalismin patriarkaalisessa kontekstissa.

Työpajassa on lyhyitä alustuksia mm. sosiaalisen ekotalouden määritelmistä ja käytännöistä, jossa esitellään huolenpitotalousmallia radikaalina asennemuutoksena naisten tuottamattomaksi leimattuun työpanokseen, sekä uudesta tuhoisasta julkisjohtamisesta. Alustajina Kaarina Kailo ja Terttu Kuusela (vihr.). Paikalle kutsutaan naisyrittäjien edustajia ja muita eri tahojen aktivisteja, joilla olisi oman kokemuksensa ansiosta tärkeitä oivalluksia lisätä teoreettisiin malleihin.

“Pakkoyrittäjyydestä sosiaaliseen ekotalouteen” -työryhmän yhteenvet

5. Dialogi kasvupakosta vapautuneesta hyvinvointivaltiosta

Järjestäjät: Tuula Helne ja Tuuli Hirvilammi (Kelan tutkimusosasto), työryhmän vetäjä Kai Alhanen (Aretai koulutus)

CAJSA&POLITICUS, Uusi ylioppilastalo, 4. krs

Nykyinen ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätön kasvumalli on tullut tiensä päähän. Maapallon resurssit eivät riitä tuottamaan kysyntäämme vastaavaa määrää raaka-aineita, ja ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan ennen kokemattomia ongelmia. Nämä ongelmat tulevat heijastumaan myös talouskasvuun ja “jakovaran kasvattamiseen” perustuneeseen hyvinvointivaltioomme.

Talouskasvun supistaminen on kiihtyvän kansainvälisen tutkimuksen kohteena, ja eri maissa (Iso-Britannia, Irlanti, Itävalta, Kanada) etsivään vaihtoehtoisia kasvumalleja. Suomessa keskustelu on vasta käynnistymässä, eikä meillä myöskään ole tapana yhdistää ekologisia ja sosiaalisia kysymyksiä, vaan ympäristö- ja sosiaalipolitiikka pysyttelevät tiukasti omilla tonteillaan. Keskustelu hyvinvointivaltiosta kulkee edelleen vanhoja ratoja esimerkiksi etuuksien tasoja ja huoltosuhdetta koskevissa kysymyksissä. Velkaantuminen ja työllisyysasteen heikentyminen ovat entisestään vahvistaneet talouskasvua puolustavia puheenvuoroja. Hyvinvointivaltion rahoituksen ajatellaan edellyttävän talouskasvua, vaikka on osoitettu, ettei talouskasvun nopeutuminen juuri paranna julkista taloutta (Etla, The Nordic Model 2007).

Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu palvelemaan joukkotuotantoa ja -kulutusta, ja tätä kautta sillä on vahva yhteys talouskasvun edistämiseen. Samalla hyvinvointivaltion voi väittää etääntyneen ihmisten hyvinvointia edistävästä tehtävästä. Hyvinvointi on samastettu kasvaviin taloudellisiin resursseihin ja korkeampaan elintasoon. Kuten useat tutkimukset osoittavat, ja itse kukin sisimmissään tietää, niiden yhteys hyvinvointiin ei suinkaan ole suoraviivainen. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa esiintyvä näkemys talouskasvun välttämättömyydestä on konstruktio, joka on purettava. Dekonstruktio on ensimmäinen ja välttämätön askel tiellä uudenlaisen degrowth-yhteiskunnan ja kasvupakosta vapaan hyvinvointivaltion rakentamiseen.

Työryhmässä keskustellaan kasvupakon purkamisen mahdollisuuksista ja hahmotellaan uuden hyvinvointimallin rakennussuunnitelmaa kokoamalla asiaa pohtineita ihmisiä yhteisten kysymysten äärelle. Työryhmän työskentely toteutetaan dialogina. Tämä tarkoittaa sitä, että osallistujat valmistautuvat keskustelemaan tuoreimmista ajatuksistaan alla oleviin kysymyksiin liittyen. Dialogissa jokaisella työryhmään osallistuvalla on mahdollisuus tuoda esille omia näkökulmiaan ja kuunnella toisten ajatuksia. Osallistujien ei ole tarkoitus esittää valmisteltuja puheenvuoroja vaan tuoda yhteiseen pohdintaan omia kysymyksiään, oivalluksia ja pulmiaan käsiteltävään teemaan liittyen. Toisen näkökulmia kuuntelemalla voidaan syventää ja rikastuttaa omia käsityksiä. Parhaimmillaan dialogissa voi syntyä uusia yhteisiä ideoita ja suunnitelmia.

Työryhmään mahtuu 15 osallistujaa. Työryhmässä keskustellaan kolmesta kysymyksestä, joita osallistujien toivotaan pohtivan etukäteen. Kysymykset ovat: 1. Mikä tässä aiheessa on itsellesi merkittävää? Miksi haluat osallistua aiheesta käytävään keskusteluun? 2. Mitä tulisi muuttaa, jotta päästäisiin kasvupakosta vapautuneeseen hyvinvointivaltioon ja sellaisen hyvinvoinnin edistämiseen, joka ei ole sidoksissa taloudelliseen menestymiseen? 3. Millaisena näet muutoksen mahdollisuuden ja päättäjien ja kansalaisten valmiuden siihen? Miten jatkossa tulisi edistää kasvupakosta vapautuneen hyvinvointimallin rakentamista? (Ajatuksia projekteista, yhteistyöstä, tutkimuksesta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta jne.)

Keskustelu nauhoitetaan, ja sitä käytetään myöhemmin sovittavalla tavalla.

Report of the workshop “Dialogue on the creation of a welfare state liberated from the imperative of economic growth”.

6. How to reach Factor 10 society?

Organisers: Satu Lähteenoja (the Finnish Association for Nature Conservation) and Michael Lettenmeier (Factor 10 Innovation Network)

TIEDEKUNTASALI, Vanha ylioppilastalo, 2. krs

The sustainable economy requires sustainable use of natural resources. With CO2-emissions the EU already has a clear degrowth target: 80 % less by 2050. How to reach the same with natural resources? The session discusses the ways to achieve concrete targets for natural resource use reduction in Finland and in the EU. The introductory statement is followed by interactive brainstorming and idea exchange with all participants.

Michael Lettenmeier has been working as a researcher, consultant and trainer with dematerialisation issues for 15 years with universities, companies, NGOs and public authorities in Finland and Germany. He is also working as a free lance consultant for the Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy and is part of the international Factor 10 Innovation Network.

7. Yhteiskunnan todellisen edistymisen ja hyvinvoinnin mittaaminen

Järjestäjä: Jukka Hoffrén (Tilastokeskus)

GALLERIA, Vanha ylioppilastalo 2.krs

Työryhmä pohtii hyvinvoinnin mittaamisen kehittämistä. Ns. Beyond GDP -keskustelu alkoi Euroopan unionissa vuonna 2007. EU:ssa herättiin huomaamaan se, että hyvätkin strategiat ja ohjelmat kompastuvat helposti huonoon toteutukseen. Kehitystä on vaikea ohjata haluttuun suuntaan, jos sopivia seurantavälineitä ei ole käytettävissä. Kritiikin ydin tiivistyi nobelisti Joseph Stiglitzin toteamukseen: “BKT on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin”. Euroopan komission puheenjohtajan Manuel Barroson mukaan “emme voi mitata tulevaisuuden haasteita menneen maailman työkaluilla”.

Tilastoalan varoitteluista huolimatta talouden katsauksissa ja ennusteissa sekä talousuutisissa yhteiskunnan kehitys tiivistetään BKT-lukuun. BKT ei mittaa hyvinvointia, eikä se ota huomioon talouden kasvun kestävyyttä ympäristön näkökulmasta. Lisäksi BKT:n kasvu ei kehittyneimmissä maissa enää näytä lisäävän kansalaisten subjektiivisesti kokemaa hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Politiikan agenda onkin näissä maissa muuttumassa. Talouden kasvun perinteinen ylivalta ja ensisijaisuus ovat väistymässä, ja globaali näkökulma, sosiaali- ja ympäristöasiat sekä kehityksen kestävyys pitkällä aikavälillä korostuvat. Uudet painotukset pakottavat miettimään talous- ja yhteiskuntakehityksen tilastomonitorointia uudelleen.

Työryhmässä Jukka Hoffrén, joka on tutkinut paljon Index of Sustainable Economic Welfare (ISEW) ja Genuine Progress Indicator (GPI) -mittareiden soveltuvuutta Suomen kehityksen kuvaamiseen, esittelee niin toimintaa ja sisältöä. Elina-Maria Kekkonen alustaa Sustainable Society Indexistä (SSI) ja Inka Lemmetyinen Genuine Savings -mittarista.

Esitysten, kysymysten ja keskustelun kautta pohditaan eri mittareiden soveltuvuutta yhteiskunnan todellisen edistymisen ja kehityksen kuvaamiseen. Tältä pohjalta pienryhmät saavat tehtäväksi pohtia omia ideoitaan ja ajatuksiaan kehittämisen suunnasta. Lopuksi työryhmät esittelevät ajatuksensa kaikille, ja yleiskeskustelua jatketaan niiden pohjalta.

8. Short films on degrowth

Organisers: Finnish Association for Nature Conservation and the Finnish Nature League

JUHLASALI, Vanha ylioppilastalo, 1st floor

This is an alternative to working groups and takes place at the same time as the working groups do. The screening features various short films that are related to economic growth, environment and degrowth. Examples include   “Life After Growth – Economics for Everyone” by Leah Temper and Claudia Medina and “The Impossible Hamster” by the New Economics Foundation.